tiistai 26. elokuuta 2014

Lomalta viimeinkin.

Kesä oli ja meni ilman sen suurempia nipotuksia. Lomaillessa. Rentoillessa. Paino ei pudonnut, mutta eipä se mainittavasti noussutkaan. Ruokaremonttiin joudun nyt panostamaan ja kaivelemaan jostain kadonneen liikuntamotivaationi, joskaan kelit eivät suosi tällä saralla. Kasvikset ovat kadonneet lautaselta ja ruokarytmi ylipäätään on aivan kannikasta nykäisty tällä hetkellä. Aamuisin en ole syönyt juuri mitään ja illalla sitten olen jääkaapin viileyttä karkuuttamassa tuon tuostakin. Ei näin akanrutjake, ei näin. Tokihan sotii omaa painonpudotus- ja elämäntapamuutosmentaliteettiani vastaan olla jatkuvasti niuhottamassa. Lomat ovat sallittuja kunhan eivät johda totaalisiin repsahtamisiin. Kun nyt on oma lomani lusittu, niin on ryhtiliikkeen ja niskalenkin aika ennen kuin se pahempi repsahtaminen tapahtuu. Lokakuun puolivälissä siintää seuraava puolivälimatkan etappi, kun siellä on ihania kaupunkilomasuunnitelmia - pakko nipistää joku kilo pois jo ennen sitä ja siitä vain jatkaa samalla innolla eteenpäin.

Tavoistani poiketen kirjoitan nyt sanasen hiusasiaa.

Koko kesän olen ollut ihan pulassa harvenevan tukkani kanssa. Tukkaa lähtee suihkussa, kammatessa, föönatessa. Juurineen. Välillä enemmän, välillä vähemmän. Päänahkaa kutittaa ja kiristää. Sain viime viikolla hydrocortisonliuos-kuurin helpottamaan päänahan oireilua. Tukanlähtö pistetään vuodentakaisen stressin ja reilun puolen vuoden takaisen synnytyksen piikkiin. Jatkuva värjääminen ei varmasti helpota yhtään mitään, joten teinkin radikaalin ratkaisun ja päätin lopettaa tummien värien kanssa lotraamisen - ne kun pysyivät sävystä, merkistä ja laadusta riippumatta päässä sen viikon ja kulahtivat täysin. Vähempi a) vaiva ja b) rasitus hiuksille on nyt kiusata se kerralla vaaleaksi kuin värjätä sitä koko ajan tummalla, joka minulla ainakin kuivatti tukkaa ja ärsytti päänahkaa. Tavoistani poiketen annoin myös kuontaloni kampaajan hoiviin, enkä alkanut kotona räpeltämään siinä pelossa, että tukka putoaa päästä kokonaan. Kampaaja ei uskaltanut vaaleentaa päätä suoraan, vaan teki raidoitushupulla niin paljon vaaleaa raitaa kuin sai ja hiuksista tulikin lähes kokonaan vaaleat, tarkemmin sanottuna beiget, pastellikupariset, pastellipunaiset, tosi oudot. Viherryskin tuntui alkavan heti vaalennuksen jälkeen, kun nuo meidän vesi&putket on mitä on. Ensipelastuksen löysin Crazy Colorin sävystä Silver, joka taittoi hiukkasen keltaista pois eikä rasita hiuksia nimeksikään. Eilen ostin kuitenkin uutena ihanuutena KC Color Mask Silverin, joka teki todellakin hyvän vaikutuksen. Tukka muuttui kertarykäisyllä kirkkaammaksi ja puhtaammaksi. Maskin hoitavuus tuntuu myös olevan omaa luokkaansa ja tukka tuntuukin ihanalle. Nyt ilkeää odotella uutta vaallenuskertaa ilolla. voin todellakin suositella varsinkin Color Maskia kaikille keltaisuudesta, likaisen vaaleasta, vihertävyydestä kärsiville. Ostin myös rakennetta korjaavaa shampoota, mineraalinpoistoshampoota ja hyllystä löytyykin jo molempien sorttien hoitoaineet. En taida enää palata kaupanhyllytuotteisiin, kun laatuakin on tarjolla. Koitan laittaa jossain välissä kuvia vaalennusprojektista.

Ja olihan minulla myös toinen kauneustuote hehkutettavana. Neutrogena Visibly Clear Blackhead Eliminating-sarjan kasvovesi ja 2-in-1-puhdistus&naamio. Ihan mahtavaa! Minä kun olen luullut ettei mun nenästä lähde mustapäät pois millään, mutta toisin kävi. Mustapäätkin siis voi selättää! Jes!

Loppuu nyt lyhyeen nämä lorut, kun pienin roikkuu kyydissä ja vonkuu. Kiitti hei!