torstai 28. maaliskuuta 2013

Hässäkkä.

Hirveää tohinaa, vaikka ei mitään tekemistä olekkaan. Koko ajan pitää puuhata jotain. Eilen piti tehdä keväinen kuvapostaus joka sitten jäi kaiken muun tekemisen jalkoihin. Mitäs sitten muka tein? Pakkasin pääsiäisreissua varten, täyttelin epäonnistuneesti kelan lappusia, paimensin tyttöstä, kävin lenkillä, kahvitin serkkupoikaa, pyörin jääkaapin ovella kun kroppa huusi ruokaa muutaman päivän vajailla pyörimisen jälkeen. Mistä tätä tekemistä oikein tulee? Mitään ei ehdi, kun kaikkea pitää tehdä niin paljon. Mutta kuulemma kiire on ihmisen omia keksintöjä, asennekysymys siis.

Paino se vaan pyörii sitkeästi 95 kilon yläpuolella. Pienempien lukujen vilautuksen jälkeen kuitenkin uskon vanhan kaavan pitävän paikkansa ja painon putoavan viikon sisällä. Pidetään ainakin sormia ristissä. Olen kyllä liikkunutkin tällä viikolla reippaasti eli pari lepopäivää voisi olla paikallaan tämän päivän salin jälkeen. Kyllä se sieltä tulee pudotuskin ajallaan, nou hätä.

Päivitän parihaasteen suoraan sitä koskevaan ensimmäiseen postaukseen että linja pysyy selkeänä. Tuloksista voisin mainita sen verran etten ihan tyytyväinen ole edes omaan tulokseeni vaikka painoa onkin lähtenyt, missä ne sentit on häh!? Mies näyttää laihtuneen silmissä vaikka paino samoilla olikin jopa noususuuntainen. Ei tätä kuitenkaan niin vakavasti pidä ottaa ja kiloistahan tässä oli kysymys. Ei pidä nyt alkaa hurjimaan tämän kanssa, mutta minkäs sitä luonteelleen voi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti