perjantai 5. huhtikuuta 2013

Vaakamaniaa.

Olen ollut taas puntarin pauloissa pääsiäisen jälkeen. Ennen pääsiäistä vaaka vilautti alle 95 kiloa ja pääsiäisen syöpöttelyjen ja juopottelujen jälkeen paino on pyörinyt napakasti 96-97 kilossa. Ihan on ällöttänyt koko viikon. Olenkin sitten hypännyt vaakalla aamua iltaa voivottelemassa ja stressaamassa. Pitäisi heittää suohon koko puntari ja kaivella se sitten sieltä vaikkapa kerran kuukaudessa näytille - ei tulisi vouhkattua jokaikisen sadan gramman takia. Mikä ihme siinä on ettei sitä puntaria voi vain pitää piilossa edes paria viikkoa kerrallaan ja käydä sitten lukemassa hyviä tuloksia? Tyhmästä päästä kärsii koko akka.

Nyt kuitenkin hyviin uutisiin.

Eilen illalla vaaka näytti vielä niin lohduttomia lukemia kuin jotain 96 päällä. En ollut ajatellut käydä tänä aamuna ollenkaan vaakalla pettymässä, mutta kävimpä kuitenkin. 95,1 kiloa! HAH! Käänsin vaakan toiseen asentoon. 95,1 kiloa! Pakkohan se on uskoa. Oi onnea! Tästä on taas hyvä jatkaa taistoa.

4 kommenttia:

  1. Tsemppiä kovasti! Täällä pyöritään samoissa lukemissa ja tunnelmissa :) Oi pääsiäinen, miksi sinun pitikään tulla pilaamaan kaikki ;) Mutta alaspäin mennään taas, ihan noin mukava lukema mulla ei ollut tänä aamuna, mutta alle 96 kuitenkin. Siitä on hyvä jatkaa kohti uutta viikkoa :) Tsemppiä ihan hirmuisesti!

    VastaaPoista
  2. Kiitos tsempityksestä! :) Näitä tarttetaan, että jaksaa tätä taivalta! Ne on nää juhlien kirot aina luettavissa vaakalukemista joskus pitkäänkin jälkikäteen. Mutta pitäähän sitä elämästä välillä nauttia - ei se koko urakkaa kuitenkaan pysty vesittämään vaikka muutaman päivän olisikin rennommin :)

    Hienot on lukemat sullakin! Pääasia, että suunta on alaspäin :)

    VastaaPoista
  3. Juurikin noin! Pääasia, että alaspäin on suunta :) Mä olen viimein oppinut myös sen, että vaaka voi näyttää enemmän, mutta mittanauha vähemmän. Jotenkin me vain ollaan kauhean vaaka-orientoituneita ihmisiä ja heti kun vaaka heilahtaa, heiluu myös meidän usko koko touhuun (ainakin mulla...). Mutta hei, arki on arkea ja joskus pitää mahtua myös sitä juhlaakin :) Kyllä siitä hyvä tulee!

    VastaaPoista
  4. Ystävä on välillä uhannut ottaa minulta vaa'an pois, kun alan aina vouhkaamaan jos paino on päivässä noussut 200 grammaa :D Olinkin aika pitkään joulun jälkeen etten käynyt vaa'alla kuin kerran parissa viikossa ja se oli suoraan sanottuna tosi outoa, mutta vapauttavaa :D stten oli kiva käydä vaa'alla pitkän ajan jälkeen, kun oli isompi pudotus eikä oikein pelkoakaan plussasta. Nyt on taas tullut (pahaksi) tavaksi tuo liiallinen vaakalla ravaaminen, en vain ota niitä lukuja enää ihan niin vakavasti kuin ennen. Onnea on Kiloklubin edistymiskäppyrä; näyttää kuitenkin vielä pääsääntöisesti laskua vaikka aikamoinen hainhammasrivistö onkin ;)

    VastaaPoista