Sitä on näköjään opeteltu syömään todella kevyesti. Eilen sain kasaan tuhatkunta kaloria, kun en vain muistanut syödä kunnolla vaikka kilokubia käytinkin. Siis söin sinänsä kunnolla, että kahteen otteeseen söin possupihvin salaatilla, mutta välipalat ja muut taisivat kyllä jäädä aika mitättömiksi. Äsken pyöräytin jättikattilallisen kasvissosekeittoa, joka on ehdottomasti mitä parhainta laihisruokaa, ei nimittäin kalorit huuda hoosiannaa isonkaan lautasellisen jälkeen. Täyttäväähän se on ja vaikea tuolla eväällä on saada kaloreita "täyteen".
Miten monta päivää ja miten vähillä kaloreilla pitää olla, että sietää ruveta pelkäämään säästöliekkiä? Ei kai se vielä viikossa tapahdu?
Kevät tekee tuloaan lopultakin! Olin eilen onnesta ymmyrkäisenä, kun paistattelin päivää aitan nurkkapäähän nojaillen. Taapero hommaili omiaan, joten minulle jäi hyvää aikaa narrata pisamia nenänpäähän. Oli TODELLA lämmintä siinä paistatellessa! Tänään lähden keväisen päivän kunniaksi kylätouhuihin V:n kanssa; napataan vaunut peräkonttiin ja kärrytellään pitkin kyliä. Kenkäkauppan kutsuu minua ostoksille, mutta jos nyt kuitenkin hillitsisin himoni.
Vanha vaakamme -hyvän mielen vaaka- vilautti minulle jo alle 94 kiloa. Kyseinen vekotin näyttää 1,5-2 kiloa vähemmän kuin tuo meidän oikeita lukemia näyttävä vaaka, mutta edes tuosta en ole saanut noin ihania numeroita ulos alkuraskauden jälkeen. Hitaasti, mutta varmasti olen siis kohta karistanut viimeisetkin raskauskiloni. Se on onnea se!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti